Säännöt

1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja kieli

Pohjalainen Rakennusperintö ry, Österbottens Byggnadsvård rf.
Yhdistyksen kotipaikka: llmajoki. Toimialue: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Yhdistys on kaksikielinen.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoitus on edistää rakennusperinteeseen liittyvää tiedotusta, verkostoitumista ja yhteistyötä toimialueellaan. Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää monipuolisen pohjalaisen rakennusperinteen säilymistä, perinnerakentamisen taitojen ylläpitämistä ja tiedon soveltamista uudisrakentamiseen, sekä perinteisten ja luonnonmukaisten rakennusmateriaalien arvostuksen kohottamista ja uusiokäyttöä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  • voi muodostaa määräaikaisia tai pysyviä, paikallisesti tai aiheen mukaan orientoituneita, rekisteröimättömiä alajaostoja, joiden toimintaohjeet hyväksytään yhdistyksen kokouksessa
  • harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa sekä edistää alan tutkimusta
  • järjestää työleirejä ja -näytöksiä sekä opintomatkoja jäsenille sekä asiasta kiinnostuneille
  • vaikuttaa ja ottaa kantaa vanhojen uhanalaisten rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen puolesta ja tarvittaessa laatii vaihtoehtoisia ratkaisumalleja em. tapauksissa
  • harjoittaa laajaa yhteistoimintaa alan muiden järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia hankittuaan asianmukaisen luvan.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen
yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan
hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen ei kahden perättäisen kalenterivuoden aikana ole maksanut jäsenmaksujaan lähetetyistä maksumuistutuksista huolimatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja
vähintään 6 ja enintään 10 muuta varsinaista jäsentä sekä 3 varajäsentä edustaen mahdollisimman tasapuolisesti koko toimialuetta ja molempia kieliryhmiä.

Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta siten, että kolmasosa hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuoroisia ja jäsenyys voi kestää enintään kaksi perättäistä kautta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan tiedottajan, sihteerin, rahastonhoitajan, kielenääntäjän ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja/varapuneenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä, tai toinen heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

Varsinaisia toiminnantarkastajia yhdistyksellä on yksi ja varatoiminnantarkastajia yksi.
Yhdistykselle valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, mikäli tilintarkastusvaade täyttyy.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-
toukokuussa ja syyskokous syys – joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen
kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuistaäänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai muulla yhdistyksen kokouksessa päätettävällä tavalla.

11 . Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
    ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään yhdistyksen tilinpäätös, yhdistyksen vuosikertomus, toiminnantarkastajien / tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaaja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. vahvistetaan yhdistyksen ja mahdollisten toimikuntien toimintasuunnitelmat, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle.
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet vuosittain erovuoroisten tilalle
  7. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
  8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.