Pohjalainen Rakennusperintö ry on kutsunut kansainvälisen arkkitehtiryhmän Etelä-Pohjanmaalle jo toisen kerran. Edellinen järjestämämme leiri dokumentoi pohjalaistaloja Kuortaneella, nyt on pohjalaisten tuulimyllyjen vuoro. Elokuun alussa 14 leiriläistä piirtää jalka- ja varvasmyllyjä Jalasjärvellä ja mamsellimyllyn Seinäjoella. Yhdistyksemme vastaa mittauspiirustusleirin ja myöhemmin aiheesta pidettävien seminaarien järjestelyistä sekä avustaa keväällä 2025 julkaistavien tuulimyllyaiheisten julkaisujen toimittamisessa. Leirien piirustuksia esitellään eri puolilla toimialuettamme, mm. lokakuussa 2024 niistä avautuu näyttely maakuntamuseon tiloissa Seinäjoella.
Seinäjoen Kirkonkranni kokosi perjantaina 20.10. runsaslukuisen kuulijakunnan pohjalaisten talotarinoiden äärelle. Jokainen tarina oli erilainen ja osallistujat saivat niistä eväitä projekteihinsa ja uusia ajatuksia kotiin viemisiksi. Päivän aikana myös solmittiin lukuisia uusia tuttavuuksia.
Tekstiilitaiteilija Leena Rissa kertoi koskettavasti Lapualla sijaitsevasta Setälästä, pohjalaistalosta ja sen kunnostusperiaatteista. Talo saa rauhassa kertoa mitä se tarvitsee ja talo on paljon enemmän kuin koreat kuoret. Museaalisuus omassa kodissa on jokapäiväinen ilo.
Lapuan Alasen talon tarinan kertoi arkkitehti Kirsi Ojala. Sukuseuran hallinnoimasta, pitkään autiona olleesta pohjalaistalosta on muodostumassa yhteisömummola, jonne kaikki ovat tervetulleita. Työtä tehdään pitkälti talkoovoimin ja erilaisia tukimahdollisuuksia hyödyntäen.
Restaurointiarkkitehti Juho Teppo kertoi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille siirtyneestä Lamminahosta – hyvin säilyneestä talonpoikaistalosta Oulunjokivarressa ja sen korjausperiaatteista.
FM Hilkka Haapamäki kertoi Jalasjärven Hirvijärvellä sijaitsevan sukutalonsa vaiheista ja pihapiirin rakennuksista sekä työstä niiden säilymiseksi tuleville polville. Kuvassa istumassa myös 1. seminaaripäivän mainio puheenjohtaja museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen.
Valtiotiet. tri Pekka Peltola kertoi sukutaloonsa jo 1980 luvulla perustetusta osuuskunnasta, hallintomallista joka on koettu hyväksi ratkaisuksi ja turvaa sukutalon säilymisen sopuisasti ja perikunnan riitoja välttäen.
Museoviraston yli-intendentti Helena Hirviniemi esitteli Museoviraston kehittämän Korjaustaito.fi -sivuston jatkotyötä ja Korjaajan polkua havainnollistaen niiden sisältöä. Samalla yleisö sai mahdollisuuden esittää toiveita sivustojen kehittämiseksi.
Toinen seminaaripäivä, lauantai 21.10 käynnistyi Kurikan Lakkitehtaalla. Tehtaan esittelyn ja kahden seminaariesityksen jälkeen bussi kuljetti osallistujat kiinnostaviin retkikohteisiin Kurikassa ja Ilmajoella.
Kurikan Lakkitehtaan omistaja Juha Ollila esitteli arkkitehti Aarne Ervin suunnitteleman tehtaan historiaa ja sen nykyistä toimintaa sekä kierrätti yleisöä tehdasrakennuksessa.
Maatalousyrittäjä Juha Rinta-Kurikka esitteli Kurikan vuonna 1904 rakennetun Paavolan talon vaiheita ja restaurointia. Seminaariväki pääsi myös tutustumaan taloon päivän toisena retkikohteena.
Rakennuskonservaattori Liisukka Oksa esitteli seinäpaperien historiaa ja niiden eri ajanjaksoille tyypillisiä piirteitä. Lopuksi saatiin kuulla Liisukan Paavolan taloon tekemien seinä- ja kattopaperien konservoinnista.
Paavola oli Lakkitehtaan jälkeen seuraava retkikohde. Vuonna 1904 rakennetussa pohjalaistalossa huomio kiinnittyi talon upeisiin listoituksiin ja katto- ja seinäpaperointeihin, samoin taloon kuuluneet vanhat huonekalut ja talon henkeen sovitetut uudet kiintokalusteet kiinnostivat retkeläisiä.
Seminaari jatkui Kurikan Paavolasta Ilmajoen Huissille, hyvin alkuperäisenä säilyneeseen Herralan pappilan Koivuluoman torppaan, joka ulkorakennuksineen säilyy suvun tärkeänä ja yhteisenä vapaa-ajanpaikkana.
Retki päättyi Ilmajoen Yli-Lauroselaan, Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille siirtyneeseen eteläpohjalaiseen mahtitaloon, jota esitteli Jaakko Ala-Ilkka Senaatti-kiinteistöistä. Jaakko johdatti seminaariväen talon korjaustoimenpiteisiin. Yli-Lauroselassa juotiin myös lähtökahvit ja seminaariväen kotimatka alkoi.
