KUORTANEEN KAKS´FOONINKISET

Rakennuskulttuuritapahtuma 14.1.2023, Hiippakuntakartano, Haapaniementie 50, Kuortane

Tervetuloa  ”Kuortaneen Kaks´fooninkiset” -seminaariin 14.1.2023 Kuortaneen Haapaniemeen. Yhdistyksemme isännöi viime kesänä arkkitehtien kansainvälistä VERNADOC-leiriä. Nyt on aika esitellä leirin tuotoksia ja syventyä pohjaistaloihin. Kirkonkylän kirjaston näyttelytilassa on lisäksi koko tammikuun esillä leiriläisten tarkkoja mittauspiirustuksia. Myöhemmin keväällä on tulossa julkaisu pohjalaistaloista International VERNADOC network -julkaisusarjaan.

Ilmoittautuminen pohjalainenrakennus@gmail.com, pj. Riitta Jaakkola 0400 925656 

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Vernadoc-leiri Kuortaneella

Pohjalainen Rakennusperintö ry sai 29.7.-12.8.2022 vieraakseen ryhmän kansainväliseen Vernadoc-verkostoon kuuluvia arkkitehtejä. Koko hanke on suomalaislähtöinen, arkkitehti Markku Mattilan vetämä. Ryhmään kuuluvat arkkitehdit ovat erikoistuneet kansanrakennuksista tehtäviin käsivaraisiin tarkkoihin mittauspiirustuksiin. Markku oli myös Kuortaneella leirin vetäjä ja hänen ohjauksessaan dokumentoitiin Mäki-Knuuttilan, Herojan ja Ylisen pihapiirit. Leirille ilmoittautuneista 14 arkkitehdistä viisumiongelmien vuoksi paikalle pääsi 11. Suomalaisten osallistujien lisäksi leirille saavuttiin Thaimaasta, Puolasta ja Serbiasta.

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Seminaariin ehtii vielä mukaan!

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Anmälningen till seminariet har börjat

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Pietarsaaren puutarhakulttuuri painii omassa luokassaan

Kun on sielultaan enemmän puutarhuri kuin saarnamies, voi seurauksena olla raamatun paratiisi. Sanotaan, ettei Aspegrenin luoja rovasti Gabriel kirjoittanut itse ainuttakaan saarnaa. Ja hyvä niin!

Viime viikonloppuna puukaupunkien ja puutarhojen ystävät kokoontuivat Pietarsaareen nauttimaan huippuohjelmasta. Mielenkiintoisen seminaariosuuden jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan ainutlaatuiseen paikkaan: Roselundin pappilaan ja Aspegrenin puutarhaan, joka on palautettu 1700-luvun loistoonsa talkoovoimin Tukholman Riksarkivetistä löytyneen alkuperäisen suunnitelman pohjalta.

Rovasti Aspegren kannatti innokkaasti uusia maan- ja puutarhanviljelyn aatteita. Hän toi ensimmäisenä seudulle perunan ja omenan. Puutarhassa onkin omenapuulajikkeita edelleen peräti 75.

Entisaikaan oli tärkeää ylläpitää myös omaa kotiapteekkia. Siitä muistuttavat symmetrisiin kortteleihin jaetut yrtti- ja hyötypuutarhat, joita ympäröivät komeat alkuperäiset kivimuurit.

Puutarhan jalokivi on vanhojen piirustusten mukaan rakennettu 12-kulmainen huvimaja. Oman leimansa ympäristöön lyö myös vaikuttava kivinavetta, yksi aikansa suurimmista ja uudenaikaisimmista. Lisäksi puutarhassa on kaksi ruutanalampea, mitä viehättävin talvipuutarha sekä raamatullinen teemapuutarha.

Myös Rosenlundin pappila on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. 1700-luvun henkeä edustavat sisäpintojen väritys, huonejako sekä katot. Koska alkuperäisestä sisustuksesta ei ole tietoa, on kalustuksessa lähdetty rohkeasti modernille linjalle.

Kotiinviemisiksi puutarhuri Ari Vainionpää antoi seminaarivieraille neuvon, jonka nimiin Aspegrenissa vannotaan: taimet ulos vasta rautaöiden jälkeen (eli 10.6. ja sittenkin vain jos on nouseva kuu). Mukaan lähti varmasti myös roppakaupalla ideoita, joita voi toteuttaa pienemmässä mittakaavassa omassa puutarhassa.

Pietarsaaren seminaariosuus järjestettiin lukiolla, jonka takapihalta avautuu reilun hehtaarin kokoinen puisto ja kasvitieteellinen puutarha. 1860-luvulla koulupuiston paikalla oli apteekkari Viktor Schaumanin puutarha ja kasvihuone.

Nykyinen, lähes tuhannen kasvilajin puisto on perustettu 1915–1932 Schaumanin jälkeläisten lahjoitusvaroin. Perikunta lahjoitti kasvihuoneen, 50 000 markkaa sekä maita Pietarsaaren kaupungille sillä ehdolla, että kaupunkilaisten inspiraation lähteeksi ja kasviopetuksen tueksi perustetaan koulupuutarha.

Koulupuutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Puiston alaosa mukailee muodoiltaan ja vesiaiheiltaan luontoa englantilaisten esikuviensa mukaisesti. Puiston yläosa on barokkityylinen muotopuutarha, joka on jaettu systemaattisesti ja tiukan arkitehtonisesti eri kasviheimojen lohkoihin.

Viehättävässä pikkupuistossa kulkiessa ei voi olla miettimättä, että puutarhan alkuperäisessä tarkoituksessa – siis vieraiden inspiroinnissa – on kyllä hienosti onnistuttu!

Seminaaripäivä päättyi Skataan, joka on yksi Suomen suurimmista yhtenäisistä puutalokaupunginosista. Ensimmäinen asutus 40 korttelia käsittävällä Pohjoisnummella ajoittuu 1730-luvulle.

Skatassa asui 1700- ja 1800-luvulla lähinnä merimiehiä ja kapteeneja perheineen. 1800-luvun lopulla alueesta tuli työläisten asuinalue.

Tänä päivänä Skata on monimuotoinen kaupunginosa, jossa asuu kaikenlaisia ihmisiä: vanhoja, nuoria, suomenkielisiä, ruotsinkielisiä sekä enemmän ja vähemmän tienaavia. Toisin kuin monet muut puukaupunginosat, Skata ei ole koskaan palanut. Rakennuskanta on monimuotoista ja vanhimmat talot ovat 1700-luvulta.

Alueella asuvan, yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen teesit Skatan vaalimiseen sopivat ohjenuoraksi jokaiselle vanhassa talossa asuvalle:

  1. Istuta ja hoida erilaisia kasveja.
  2. Älä uusi kunnostettavissa olevaa.
  3. Kunnosta alkuperäisillä materiaaleilla ja työmenetelmillä.
  4. Osallistu yhteisöllisiin tapahtumiin.
  5. Tervehdi vastaantulijoita ja keskustele naapureiden kanssa.
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Puukaupunkeja & puutarhoja – Seminaari 18.6.2022 Pietarsaaressa

Jos rakastat vanhoja puutaloja ja puutarhoja, tämä sopii sinulle!

Pohjalainen Rakennusperintö ry järjestää seminaarin kesäkuussa Pietarsaaressa. Puutarhat ovat kauneimmillaan ja päivän alustajilla on taatusti mielenkiintoista kerrottavaa myös ammattilaisille.

Miten Fredrikan kuuluisa puutarha konservoitiin? Entä kuinka vaalia Ainolan puutarhaa Sibeliusten hengessä? Mitä sanottavaa on arkkitehdeillä UNESCO-kohde Vanhan Rauman ja Pietarsaaren puukaupunginosa Skatan takana?

Alustusten ja vierailujen kautta tutustutaan myös Pietarsaaren koulupuutarhaan, Aspegrenin pappilapuutarhaan sekä Annalan puutarhakulttuuriin.

Seminaarin lopuksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle Skatan puukaupunginosassa ja Rosenlundin pappilassa.

Varsinaisia löytöjä voit tehdä perenna- ja huonekasvimyynnistä (kaikki vanhaa kantaa tietysti). Samalla tuet yhdistyksemme toimintaa.

Alkaako kuulostaa täydelliseltä kesäpäivältä?

Tiedustelut ja sitova ilmoittautuminen viimeistään 30.5.2022 pohjalainenrakennus@gmail.com, pj Riitta Jaakkola 0400 925656

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Pohjalaisen talon tekstiilit – seminaari 11.6.2022 Jalasjärvellä

Kaikki tuntevat pohjalaiset talot, mutta millaisia ovat olleet talojen tyypilliset tekstiilit? Tähän ja tekstitilien huoltoon, säilytykseen ja korjaukseen etsitään vastauksia seminaarissa Jalasjärvellä. Opettajana toimii tekstiilikonservaattori Anna Häkäri. Osallistujilla on myös mahdollisuus ottaa mukaansa vanhoja tekstiilejä ja esittää niihin liittyviä kysymyksiä. Päivän lopuksi tutustutaan Jalasjärven museon edustavaan tekstiilikokoelmaan. Tervetuloa!

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Seinäjoella esiteltiin korjausrakentamisen uusia ratkaisuja

Pohjalainen Rakennusperintö ry järjestää tänä ja tulevana vuonna kolmen seminaarin sarjan. Ensimmäisessä seminaarissa marraskuussa liki satapäinen yleisö perehtyi pohjalaisen rakennusperinnön moderniin osaan sekä tutustui korjausrakentamisen uusiin ratkaisuihin. Vierailukohteina olivat 1890-luvulla rakennettu ja kulttuurikeskukseksi saneerattu Kalevan Navetta sekä mittavan korjauksen läpikäynyt Aalto-keskus.

Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jaakkola.
Perinnerakentaja Leo Lönnroth toi päivään ruohonjuuritason näkökulmaa. Vanhojen talojen kunnostamiseen erikoistunut yrittäjä kertoi, että heidän tyypillisin urakka on alapohjaremontti tai hirsitalon kengitys.

– Kysyntää alalla on enemmän, mitä tekijät pystyvät ottamaan vastaan. Pullonkaulana on osaajien löytäminen. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutusta on ajettu alas ja nyt koulutusvaje on huutava, perinnerakentaja kertoi.

Lönnrothin mukaan sellaisia oppilaitoksia ei ole, jotka kouluttaisivat tulevia perinnerakentamisen tekijöitä. Myös yleisön puheenvuorossa vaadittiin parannusta ongelmaan.
Kalevan Navetan saneerauksen suunnittelusta vastasivat Teemu Hirvilammi ja Anne Kaivo-oja Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy:stä. Tästä lähdettiin liikkeelle! Nyt 130-vuotias kivinavetta on 4 500 neliön kulttuurilaitos.
Unelma Kalevan Navetasta kulttuurin ja taiteen kotina oli elänyt jo vuosia ennen sen toteutumista. Ratkaiseva käänne tapahtui alkuvuodesta 2018, kun yrittäjä Petri Pihlajaniemi osti talon rakennusliike Peab Oy:ltä. Useita autiotaloja kunnostanut Pihlajaniemi kertoi, että häntä on aina kiinnostanut kaikki toisten hylkäämä, mutta helpolla ei tällaisen viehtymyksen kanssa pääse.

– Tämä oli fyysisesti, henkisesti ja taloudellisesti mittava projekti. En ihmettele, miksi ostajaa navetalle jouduttiin etsimään neljän vuoden ajan. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, Pihlajaniemi totesi.
Kalevan Navetan saneeraus oli tiukka puolentoista vuoden puristus. Hirvilammen mukaan arkkitehdit käyttivät paljon aikaa keskusteluihin, joita käytiin tulevien käyttäjien kanssa.

– Vuoropuhelu tiloista ja tarpeista olikin välitöntä ja se ohjasi vahvasti suunnittelua.

Budjettisyistä ratkaisuja mietittiin otteella, jota voisi kutsua soveltavaksi konservoinniksi. Tavoitteena oli säilyttää rakennuksen ulkoinen hahmo mahdollisimman muuttumattomana, ja siinä myös onnistuttiin.

– Sisällä meitä puolestaan odotti eri aikakausien sekamelska, mutta myös kokonaisuus, johon ei voinut kuin ihastua, Hirvilammi muisteli.

Paljon purettiin, mutta paljon pintoja jätettiin myös esille ja inspiraatiota haettiin havainnoimalla ja viettämällä aikaa paikan päällä suuren rakennuksen eri osissa.
Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta avasi ovensa yleisölle maaliskuussa 2020. Uusissa tiloissa on paljon erilaisia tunnelmia. Tumma väri kuitenkin yhdistää, joten kokonaisuus on ehyt ja hallittu. Myös käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä toimivaan ympäristöön.

– Kalevan Navetta kelpaa valtakunnalliseksi esimerkiksi siitä, miten vanha rakennus saadaan onnistuneesti korjaamalla täyteen elämää. Tästä otetaan mallia Pirkanmaalle, seminaariyleisöstä kiiteltiin.
Lounaan jälkeen vieraat siirtyivät iltapäiväksi Aalto-keskukseen.
Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö aloitti iltapäivän osuuden alustamalla korjausrakentamisen ja restauroinnin merkityksestä. Härö uskoo, että nopeasti syntynyt on vaarassa myös kadota nopeasti. Säilyttäminen säästää luonnonvaroja, joten tyhjät tilat tulisi ottaa käyttöön kaikin mahdollisin keinon.

– Se edellyttää kuitenkin kerroksellisuuden hyväksymistä ja toisinaan myös olemassa oleviin raameihin asettumista. Meillä on vähän historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Rakennuskannasta vain kymmenen prosenttia on sotia edeltävältä ajalta. Vanhoja tiloja saneeratessa pitäisikin välttää lyhytaikaiseksi tiedettyjä ratkaisuja. Myös uusissa kohteissa tulisi suosia ennemmin perinteisen rakentamisen oppeja, kuten massiivirakenteita ja painovoimaista ilmanvaihtoa.

Yleisölle Härö vinkkasi, että lähiaikoina julkaistaan korjaustaito.fi-sivusto, joka jakaa kattavasti Museoviraston tuottamaa tietoa rakennusperinnöstä, säilyttävästä korjaamisesta ja restauroinnista.
Arkkitehti ja restaurointimestari Marko Huttunen suositteli kaikille käytännön restaurointityötä tekeville ICOMOSin julistusta. Julistuksen äärelle hänet ajoi alun perin Louhisaaren kartanon katon kunnostuksen yhteydessä syntynyt vaikea tilanne:

– Koin, ettei tekemiselle riittänyt enää perusteeksi se, mitä mieltä minä olen vaan mitä mieltä maailma on. Julistus antaa kättä pidempää, kun pitää selittää, mitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kohteessa ollaan tekemässä ja miksi.
Seinäjoen kaupungilla on käsissään aikamoinen helmi. Mittavan peruskorjauksen ja restauroinnin läpikäynyt Aalto-keskus on mukana Suomen esityksessä Unescon maailmanperintökohteeksi. Restaurointityössä lähdettiin siitä, ettei korjata ehjää, vaan rakennuksen ikä saa näkyä.

– Rakennussuojelu ei ole viranomais- vaan asennekysymys. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen omistajan on oltava valmis jatkuvaan ja ennakoivaan kunnossapitoon. Hellästi hoidettu rakennus vanhenee arvokkaasti, eikä patina pääse ahdistamaan, pohti kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

Aalto-keskuksen naapuriin kaavailtua Sedun rakennushanketta Aittoniemi piti menetettynä mahdollisuutena. Myös yleisössä epäiltiin hankkeen vaarantavan mahdollisuudet Unescon maailmanperintöstatuksesta.

– Aalto-keskuksen tulisi generoida halua hyvään arkkitehtuuriin. Myös maailmanluokan kohteen naapurissa tulisi pyrkiä parhaimpaan.
Kirjaston peruskorjauksen suunnittelu kuului arkkitehti Tapani Mustosen työlistalle. Työn tuloksia päästiin esittelemään seminaarin lopuksi.

– Vain huonoa ja rikkoontunutta lähdettiin korjaamaan. Kunnossa olevat pinnat puhdistettiin ja vuosien aikana kertyneet ylimääräiset härpäkkeet riisuttiin pois. Näin tilojen rauhallisuus saatiin palautettua, Mustonen kertoi.

Pitkin matkaa keskustelua käytiin myös Museoviraston ja Aalto-säätiön kanssa. Mustosen mukaan suurin osa arkkitehdin työstä meni siihen, että tekniset ratkaisut saatiin hoidettua siististi ja sivistyneesi.

– Vaateet nykytiloille ovat kovat, mutta modernissa ja pelkistetyssä rakennuksessa tekniikka on toteutettava pienieleisesti.

Kierros Aalto-keskuksessa venyi lopulta niin, että osan junalla matkassa olleiden täytyi pistää juoksuksi. Se taitaa kuitenkin kieliä vain onnistuneesta seminaarista. Pohjalainen Rakennusperintö ry haluaakin kiittää kaikkia osallistuneita mielenkiintoisesta päivästä.

Seuraava seminaari järjestetään keväällä Kokkolassa, jossa perehdytään rakennusperintöön käytännön näkökulmasta. Seminaarisarja päättyy kesällä Pietarsaareen ja puutalokaupungin erityispiirteisiin. Tervetuloa mukaan!

Kategoriat: Yleinen | 50 kommenttia

TULOSSA: SEMINAARI Seinäjoella 5.11.2021

Pohjalaisen Rakennusperintö ry järjestää seminaarin – Korjausrakentamisen uusia ratkaisuja. Ohjelma on kiinnostava ja aina ajankohtainen. Ilmoittautuminen on alkanut!

Kategoriat: Yleinen | 111 kommenttia

Kesäretki Kuortaneelle

Yhdistyksen perinteinen kesäretki tehtiin 7.8 Kuortaneelle. Säät suosivat ja Kuortaneella riitti nähtävää. Kotiseutumuseon ja Klemettilän jälkeen tutustuimme Antti Hakolan suunnittelemaan kirkkoon. Talokohteita olivat komeat Nisulan ja Keski-Nisulan pihapiiriirit Länsirannalla, Knuuttila ja Mäki-Kokkila Ruonalla ja Ylinen Hynnilässä. Haapaniemessä tutustuttiin pappilamuseoon ja syötiin mahtava lounas. Päivän mainio opas oli Kuurtanes-seuran pj Aino-Maija Niemelä. Kiitos kaikille päivään osallistuneille!

Kategoriat: Yleinen | 18 kommenttia