Pohjalainen rakennusperintö ry

VOIT KYSELLÄ MAHDOLLISIA PERUUTUSPAIKKOJA! Tiedot kursseista löytyvät alta!

Ikkunan puuosien kunnostus 16-17.3 TÄYNNÄ
Kaakeliuunin muuraus 1.-5.4 TÄYNNÄ
Savirappaus 30.3 ja 13.4. TÄYNNÄ

Puheenjohtaja Riitta Jaakkola antaa lisätietoa ja ottaa vastaan ilmoittautumiset, 0400 925656, pohjalainenrakennus@gmail.com. Ilmoittautuneet saavat erillisen tiedon maksupäivästä, osallistumismaksut maksetaan yhdistyksen tilille FI91 4928 0010 0428 78.

Teroituskurssi Jurvassa, 16.2.2019

Työkalujen teroituskurssi Hirvelän verstastilassa Jurvassa (Veistokouluntie 2). Kurssilla opetellaan lähinnä puuntyöstöön liittyviä metallisten työkalujen kunnostusta ja teräystä. Liikkeelle lähdetään nauhahiomakoneella, siirrytään hienompaan hiontaan ja lopuksi kiillotukseen. Kurssi alkaa klo 9 ja jatkuu klo 16 saakka, halukkaat voivat jatkaa pidempäänkin. Opettajana 30 vuoden kokemuksella Young Skills osuuskunnan pj. Jaakko Purtanen. Kurssimaksu jäsenille 40,-, muut 70,- sis. aamu- ja iltapäiväkahvit, lounas on omakustanteinen. Ottakaa harjoitustöiksi mukaan omia tylsiä työkalujanne; kirveet, taltat, höylänterät, viikatteet yms. Teroituksen jälkeen ne ovat kuin uusia. Kurssilla on mahdollisuus kokeilla myös perinteistä teroitusta hiontakivillä. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.2.19.

Koristeveiston alkeet Jurvassa 2.–3.3.2019

Kurssilla opitaan veiston työstötekniikkaa; erimuotoisten talttatyökalujen käyttöä. Tekniikkaa harjoitellaan esivalmistetuille koivu/lehmus aihioille esim. kukkia, ornamenttinauhoja, koruriipuksia yms. Mikäli joukossa on pidemmälle edistyneitä, kurssille voidaan tuoda myös omia veistoaihioita. Opettajina Jaakko Purtanen ja Jalmari Laihinen. Verstaan veistotyökalut opiskelijoiden käytössä. Kurssimaksu jäsenille 90,-, muut 130,- sis. Myös aamu- ja iltapäiväkahvit ja vakuutuksen, lounas on omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 22.2.19. Majoitus tarvitessa viereisessä opiskelija-asuntolassa 2-hh, 20,-/henkilö, huoneistossa kylpyhuone ja keittiötila.

Ikkunan Puuosien Korjaus- Ja Kunnostus Jurvassa 16.–17.3.2019

opettajina Jaakko Purtanen ja Jalmari Laihinen

Osallistujat tuovat mukanaan korjattavat ikkunapuitteet. Kurssi painottuu ikkunoiden puuosien korjaukseen käsityövälineillä, kunnon mukaan tarvittavaan lahojen osien paikkaukseen yms. Myös ikkunoiden pintaosia voi kurssilla kunnostaa, siihen tarvittavat välineet kuten raspit, maalit, siveltimet täytyy kuitenkin tuoda mukana. Kurssimaksu jäsenille 90,-, muut 130,- sis. Myös aamu- ja iltapäiväkahvit ja vakuutuksen, lounas on omakustanteinen. Opettajat hankkivat paikalle mahdollisimman tiheäsyistä mäntyä puitteiden korjausmateriaaliksi. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 2.3.19. Majoitus viereisessä opiskelija-asuntolassa 2-hh, 20,-/henkilö, huoneistossa kylpyhuone ja keittiötila.

Kaakeliuunin Muurauskurssi Ilmajoella 1.–5.4.2019

Muurauskurssilla Ilmajoen Könninkylässä kunnostetaan maatalon salin kookas kaakeliuuni. Kurssin opettajana toimi emeritus opettaja Aimo Laitila Seinäjoelta. Laitila on toiminut pitkään muurausalan opetustehtävissä ja toimi mm. muurauksen opettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennuskonservoinnin koulutusohjelmassa. Kurssilla kaakeliuuni puretaan ja kootaan uudelleen, jokainen kurssilainen osallistuu kaikkiin työvaiheisiin. Kurssin käyneet oppivat dokumentoimaan uunin ennen sen purkutyötä, numeroimaan ja purkamaan ja kokoamaan sen uudestaan perinteiseen tapaan saviuunilaastilla, sekä muuraamaan piippua. Tulisijan ympärille olevat halkeilleet kaakelit opitaan korvaamaan. Osallistujilta ei edellytetä kokemusta muurauksesta. Kurssille otetaan enintään 6 opiskelijaa. Kurssimaksu jäsenille 430,-, muut 500,- sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit ja lounaan sekä tarvittavan vakuutuksen. Mahdollisen majoituksen järjestämisessä avustetaan. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 1.3.19.

Savea Seinään”, savirappausta Ylistarossa 30.3.2019 ja 13.4.2019

Kurssilla käydään läpi erilaisia pintoja, laasteja, tekotapoja ja tartuntoja sekä rapataan asuinrakennuksen seiniä. Lopputulokseen vaikuttavat niin laastin koostumus, tartunnat, kerrosvahvuudet, suojaus kuin kuivumisajatkin. Rappaustekniikka on suhteellisen helppo omaksua ja saveaminen sopii kaikille. Huomioitavaa on, että rappaaminen on sotkuista puuhaa, joten kurssiin on varauduttava suojavaattein. Saven erinomaisuus piilee sen paloturvallisuudessa, akustisissa ominaisuuksissa, kauniissa pinnassa ja kyvystä toimia ilman kosteuden tasaajana. Savi sopii niin uuteen kuin vanhaankin rakennukseen. Kurssin opettajana toimii konservaattori Liisukka Oksa. Kurssille otetaan enintään 8 opiskelijaa. Kurssimaksu jäsenille 90,- muille 130,- sisältäen aamu- ja iltapäiväkahvit ja lounaat. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.3.19

Jäsenilta Peter Polvianderin kaupunkitalossa Vaasassa oli yleisömenestys. Se kokosi samanhenkiset paitsi kuulemaan talon mielenkiintoista tarinaa, myös saamaan tietoa perinnetakoista alansa mestarilta. Ilta käynnistyi isännän kertoessa talonsa historiasta ja kunnostuksesta sekä toiminnasta airbnb -kohteena.  Pitkän elämäntyön muurarina tehnyt takkamestariemeritus Kurt Näsman Västerhankmosta esitteli tekemiään tulisijoja ja vastaili yleisön kysymyksiin. Vilkas keskustelu leimasi iltaa ja perinnerakentajat saivat vertaistukea. Illan päätteeksi isäntä johdatti kierrokselle eri puolilla päärakennusta ja jo valmistuneeseen entiseen leipomorakennukseen.

”Terävät työkalut ovat veistäjän ilo ja tuntomerkki, tylsät vievät kaiken innon”

 Työkalujen teroituskurssilla Hirvelän verstastilassa Jurvassa opittiin marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna puuntyöstöön liittyvien metallisten työkalujen kunnostusta ja teräystä. Mukaan oli otettu tylsiä ja kolhiintuneita työkaluja, kuten erilaisia kirveitä, talttoja, viikatteita ja puukkoja.  Liikkeelle lähdettiin nauhahiomakoneella, siirryttiin hienompaan hiontaan ja lopuksi kiillotukseen. Puutyökalut saivat erinomaisen opettajan Jaakko Purtasen ohjauksessa kyytiä. Kotiin palasi tyytyväisiä kurssilaisia, jokaisen työkalupakissa tuomisina uudenveroiset teroitetut työkalut. 

Kurssille toivotaan jatkoa tulevana vuonna! Halukkaat ilmoittakaa kiinnostuksenne jo nyt ja kurssi varmistuu. pohjalainenrakennus@gmail.com, Riitta Jaakkola 0400 925656.

Yhdistys oli mukana järjestämässä Seinäjoelle 2-päiväistä kulttuuriperintöseminaaria ”Kulttuuriperintöä tangon askelin”. Seminaarin muut järjestäjät olivat Etelä-Pohjanmaan Liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Suomalaisen tangon Satumaa ry. Seminaarissa ja sen jälkeen yhdistyksemme on saanut useita yhteistyötarjouksia. 

Seminaarin ohjelma:

• Elävä aineeton kulttuuriperintö ja Unescon sopimus, erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto
• Maiseman monet viestit, intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto
• Kulttuuriympäristöt Etelä-Pohjanmaalla, rakennustutkija Sirkka-Liisa Sihvonen, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
• Pohjalainen rakennusperintö ry – tietoa, taitoa ja yhteistyötä: puheenjohtaja Riitta Jaakkola, Pohjalainen rakennusperintö ry
• Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri osana maailman modernia kulttuuriperintöä, toimitusjohtaja Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiö
• Maisemat ja muistot – kotiseutu koettuna, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
• Pääsiäiskokot eli valakiat – kylien ja yhdistysten elävää perintöä, museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
• Suomalainen tango – tanssilavoilta maailmalle!, laulaja, tangokuningas 2013 Kyösti Mäkimattila
• FINCH-hanke, projektikoordinaattori Eliza Kraatari, Etelä-Pohjanmaan liitto

Puheenjohtaja esittelemässä yhdistyksen toimintaa. Kuva: Airi Kentala

Toinen seminaaripäivä kului tutustuen Seinäjoen ja Ilmajoen rakennusperintöön. Yhdistys toteutti retkijärjestelyt. Vierailukohteina olivat Joupin Vanha Tupa Seinäjoen Joupissa, Yli-Lauroselan talonpoikaismuseo Ilmajoella ja Apila-Kirjasto Seinäjoella. Lounas syötiin Rinta-Röyskön tuvassa Kyrönjoen varressa. Jokaisessa kohteessa saatiin asiantunteva opastus. Komea sää ja jälleen asiantuntevan oppaan johdolla tehty kierros lakeudella ja kruunasi onnistuneen retken.

Tällä kertaa kokoonnuttiin matkatunnelmissa. Viimekesäisen Hälsinglandin jäsenmatkan kuvasatoa kelpasi esitellä, matkakokemuksissa riitti kerrattavaa ja matkakuulumisia jaettiin ahkerasti. Yhdistyksen ensi vuoden matkasuunnitelmissa riitti pohdittavaa eikä ehdotuksista tuleviksi matkakohteiksi ollut pulaa.

Aikaa jäi myös vapaalle seurustelulle. Halukkaat saivat tutustua kurikkalaissyntyisen kansanperinteenkerääjän Samuli Paulaharjun Norjan Lapista 1926 ja 1927 ottamiin valokuviin sekä museon tekstiilinäyttelyyn. Vastaavaa usean päivän matkaa toivotaan tulevallekin vuodelle, kiinnostuneet olkaa yhteydessä puheenjohtajaan!

Pohjalainen rakennusperintö ry järjestää jäsenillan Pohjanmaalla tiistaina 6.11.2018 klo 18:00 Peter Polvianderin luona, Asemakatu 20, Vaasa.

Isäntämme Peter Polviander kertoo Vaasan keskustassa sijaitsevan vanhan puutalokiinteistön korjauksesta ja Airbnb-toiminnasta. Tiedossa on tietenkin rakennusperintöä ynnä keskinäistä tutustumista, tiedonvaihtoa ja mukavaa
yhdessäoloa! Illan päätteeksi entinen muurari Kurt Näsman kertoo perinteisentä pohjalaisesta takasta.

Ennakkoilmoittautuminen tarjoilun järjestämiseksi sähköpostitse osoitteeseen: aharjulaeriksson@gmail.com  viimeistään 4.11.2018.

Sydämellisesti tervetuloa!

Kahtena viikonloppuna Kristiinankaupungissa harjoiteltiin liimavärimaalausta: marmorointia, grisaillea, sablonimaalausta, sävytystä ja viivamaalausta. 10 kurssille osallistunutta pääsi tositoimiin. Kristiinankaupungin ytimessä, kaupunkitalon kahdessa huoneessa maalattiin boordia, kenttämaalausta, sablonitapettia, pilareita sekä marmoroitua paneelia. Teoriaopetus, museokierrokset ja illanvietot iloisessa seurassa kuuluivat monipuoliseen ohjelmaan. Kurssin innostava opettaja oli konservaattori Liisukka Oksa Kristiinankaupungista.

Kuvassa keskustelemassa Erik-Andersin isäntäväki Pär ja Britt-Marie Forssell, yhdistyksen pj. Riitta Jaakkola ja selin maailmanperintökoordinaattori Lena Landström.
Kuva: Airi Kentala

Pohjalainen Rakennusperintö ry – Österbottens Byggnadsvård rf järjesti ensimmäisen ulkomaanmatkansa. Kohteena olivat Hälsingland ja Taalainmaa Ruotsissa ja matkaan osallistui lähes 40 henkeä.

Hälsingeläistalot ovat Unescon maailmanperintöä ja yhtymäkohdat pohjaistaloihin ovat ilmeiset. Joukko pohjalaisia rakennusperinnöstä kiinnostuneita teki matkan samoihin maisemiin heti hälsingeläistalojen saatua maailmanperintöstatuksen vuonna 2012. Matkalla syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta Pohjanmaalle. Halusimme  rakennusperinnöllemme arvostusta ja huomiota Ruotsin tapaan. Yhdistyksemme perustava kokous pidettiin Ilmajoella puolen vuoden kuluttua matkasta, keväällä 2013.

Perustajäsen ja nykyinen puheenjohtaja Riitta Jaakkola suunnitteli kesällä 2018 toteutuneen matkan ja toimi matkanjohtajana.

Airi Kentalan ja Eva Sund-Knuuttilan matkakertomus:

Bussilastillinen innokkaita matkalaisia osallistui jäsenmatkaan Hälsinglandiin ja Taalainmaalle 10. -14.6.2018. Matka tehtiin Oravais Trafikin bussilla ja yövyimme Scandicin hotellissa Bollnäsissä. Sama hotelli ja bussi koko ajan helpotti aamuisin päivän matkaan valmistautumisessa. Vaasan ja Uumajan välinen lautta lähti klo 8.00 ensimmäisenä matkapäivänä ja perille Bollnäsiin tultiin illalla. Matkan alkupuolella Korkea Rannikko, Höga Kusten, avarsi käsitystä naapurimaiden luonnonympäristöstä lahden molemmin puolin ja oli matkan ensimmäinen maailmanperintökohde.

Kristofersin pihalta.

Toisena päivänä aloitimme matkamme tärkeimpiin kohteisiin tutustumisen: tutustuimme sekä Kristofersin että Bortom Åan maailmanperintötaloihin. Kristofers on toimiva maatila. Sisätilojen mielikuvitukselliset kukkaismaalaukset ovat talonpoikaismaalari Anders Ädelin maalaamia. Bortom Åa sijaitsee eristäytyneenä Fågelsjön metsäkylässä Taalainmaan ja Hälsinglandin reunamailla. Suomalaiset asuttivat alueen 1600- luvulla ja saimme viisastua ”metsäsuomalaisten” kohtaloista alkuaikoina. Bortom Åa on nykyisin matkailukohde, jossa järjestetään mm. tapahtumia, leirejä jne. Koko talo oli säilynyt kalusteineen ja taloustavaroineen ulkoilmamuseon tapaan.

Koristemaalauksia Bortom Åassa.

Lounasta söimme Stenegårdin keskuksessa, jonka yhteydessä oli myös neuvontakeskus, josta saa taustatietoa alueen historiasta ja hälsingeläistaloista. Matkalaisilla oli sopiva mahdollisuus myös ostaa kruunuillaan pikku puodeista käsintehtyjä tuotteita. Illallinen oli kuten useimmat ruokailumme järjestetty mielenkiintoiseen vanhaan kohteeseen, tällä kertaa Järvsjöbadin kestikievariin.

Jon-Larsin pihapiirissä riitti kuvattavaa

Kolmantena päivänä saimme tutustua kolmeen maailmanperintötaloon; Erik- Andersiin, Jon-Larsiin ja Pallarsiin. Erik-Andersin kartanotyylisessä talossa on suuri juhlasali toisessa kerroksessa. Juhlasali maalattiin noin vuonna 1850 tunnetun Taalainmaan Knutesin perheen toimesta. Täällä kuten kaikissa kohteissa oli myös opas, jonka avulla saimme laajempaa tietoa, jota omatoimisesti ei olisi löytänyt. Nyt oppaina olivat talon isäntä sekä maailmanperintökoordinaattori Lena Landström, tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa puheenjohtajamme Riitta Jaakkola oli yhteyksissä matkan valmisteluissa. Jon-Lars on Hälsinglandin suurin maalaistalo, joka rakennettiin kahden veljen toimesta ja jaettiin kahteen identtiseen asuntoon, mutta sisustettiin aivan eri tyylein. Myös Pallars kuuluu Hälsinglandin suurimpiin maalaistaloihin. Sivurakennuksessa on säilynyt omalaatuisia maalauksia, jotka ovat ”Blåmålarin” tekemiä. Hän oli tunnettu, koska käytti kallista sinistä pigmenttiä.

Pallarsin komeaa päärakennusta ihailemassa

Sisätilojen koristemaalauksia ihailemassa Pallarsissa

Ol-Andersiin Alftassa tutustuttiin arkkitehti Mimmi Göllasin johdolla. Hän kertoi värikylläisten seinämaalauksien tarinoita värikkäästi. Tutustuimme pihapiirin muihinkin rakennuksiin. Lounasta söimme Alftan kestikievarissa ja ennen illallista Hotel Orbadenissa ehdimme tutustua Växbo Linin tehdasmyymälään.

Orbadenin illallisen kanssa saimme nauttia kauniista järvimaisemasta. Hotellin aulassa otin kuvan tyynystä, jonka sanoihin voisin yhtyä, ainakin Hälsinglandin suhteen. Olinkin jo toista kertaa helsingeläistaloja ihailemassa.
Teksti ja kuva: Airi Kentala

Mårtesgårdenin sielu Elisabeth Eriksson kertoo museoalueestaan

Neljäntenä päivänä kävimme Edsbyssä tutustumassa Mårtesgårdeniin, jossa oli maalauksia 1700-luvulta. Tässä ulkoilmamuseossa saimme oppaan johdolla ikään kuin kokoavan koosteen asioista, joihin jo kolme päivää olimme tutustuneet. Seinämaalaukset päärakennuksessa olivat ehkä yksi hienoimmista kohteista matkallamme. Myös koko ympäristö eri rakennuksineen ja niiden rakennusdetaljit olivat hyvä kooste kaikesta näkemästämme.

Mårtesgårdenin komeita sisämaalauksia

Sen jälkeen suuntasimme bussilla Taalainmaalle ja Carl Larssonin taloon, Lilla Hyttnäsiin, Sundbornissa. Carl Larsson kuuluu Ruotsin tunnetuimpiin taitelijoihin, joka yhdessä Karin-vaimonsa kanssa loi rakastetun taitelijakodin. Siis jotain niin ruotsalaista myös, mutta toisella tavalla. Kuljimme tarinan siivittämänä taiteilijakodissa kuin kuvakirjan sivuilla. Buffetillallinen syötiin hotellissa Bollnäsissä.

Sundborn, Carl Larssonin kotimuseo Taalainmaalla

Viimeisenä matkapäivänä lähdimme aikaisin liikkeelle kohti Uumajaa, missä saimme viettää vapaata aikaa ennen kuin lautta lähti kohti Vaasaa. Siihenkin päivään saimme nähtävyyden eli Skandinavian toiseksi pisimmän riippusillan, Höga kusten-sillan!