Matkakertomus Hälsinglandista ja Taalainmaalta

Kuvassa keskustelemassa Erik-Andersin isäntäväki Pär ja Britt-Marie Forssell, yhdistyksen pj. Riitta Jaakkola ja selin maailmanperintökoordinaattori Lena Landström.
Kuva: Airi Kentala

Pohjalainen Rakennusperintö ry – Österbottens Byggnadsvård rf järjesti ensimmäisen ulkomaanmatkansa. Kohteena olivat Hälsingland ja Taalainmaa Ruotsissa ja matkaan osallistui lähes 40 henkeä.

Hälsingeläistalot ovat Unescon maailmanperintöä ja yhtymäkohdat pohjaistaloihin ovat ilmeiset. Joukko pohjalaisia rakennusperinnöstä kiinnostuneita teki matkan samoihin maisemiin heti hälsingeläistalojen saatua maailmanperintöstatuksen vuonna 2012. Matkalla syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta Pohjanmaalle. Halusimme  rakennusperinnöllemme arvostusta ja huomiota Ruotsin tapaan. Yhdistyksemme perustava kokous pidettiin Ilmajoella puolen vuoden kuluttua matkasta, keväällä 2013.

Perustajäsen ja nykyinen puheenjohtaja Riitta Jaakkola suunnitteli kesällä 2018 toteutuneen matkan ja toimi matkanjohtajana.

Airi Kentalan ja Eva Sund-Knuuttilan matkakertomus:

Bussilastillinen innokkaita matkalaisia osallistui jäsenmatkaan Hälsinglandiin ja Taalainmaalle 10. -14.6.2018. Matka tehtiin Oravais Trafikin bussilla ja yövyimme Scandicin hotellissa Bollnäsissä. Sama hotelli ja bussi koko ajan helpotti aamuisin päivän matkaan valmistautumisessa. Vaasan ja Uumajan välinen lautta lähti klo 8.00 ensimmäisenä matkapäivänä ja perille Bollnäsiin tultiin illalla. Matkan alkupuolella Korkea Rannikko, Höga Kusten, avarsi käsitystä naapurimaiden luonnonympäristöstä lahden molemmin puolin ja oli matkan ensimmäinen maailmanperintökohde.

Kristofersin pihalta.

Toisena päivänä aloitimme matkamme tärkeimpiin kohteisiin tutustumisen: tutustuimme sekä Kristofersin että Bortom Åan maailmanperintötaloihin. Kristofers on toimiva maatila. Sisätilojen mielikuvitukselliset kukkaismaalaukset ovat talonpoikaismaalari Anders Ädelin maalaamia. Bortom Åa sijaitsee eristäytyneenä Fågelsjön metsäkylässä Taalainmaan ja Hälsinglandin reunamailla. Suomalaiset asuttivat alueen 1600- luvulla ja saimme viisastua ”metsäsuomalaisten” kohtaloista alkuaikoina. Bortom Åa on nykyisin matkailukohde, jossa järjestetään mm. tapahtumia, leirejä jne. Koko talo oli säilynyt kalusteineen ja taloustavaroineen ulkoilmamuseon tapaan.

Koristemaalauksia Bortom Åassa.

Lounasta söimme Stenegårdin keskuksessa, jonka yhteydessä oli myös neuvontakeskus, josta saa taustatietoa alueen historiasta ja hälsingeläistaloista. Matkalaisilla oli sopiva mahdollisuus myös ostaa kruunuillaan pikku puodeista käsintehtyjä tuotteita. Illallinen oli kuten useimmat ruokailumme järjestetty mielenkiintoiseen vanhaan kohteeseen, tällä kertaa Järvsjöbadin kestikievariin.

Jon-Larsin pihapiirissä riitti kuvattavaa

Kolmantena päivänä saimme tutustua kolmeen maailmanperintötaloon; Erik- Andersiin, Jon-Larsiin ja Pallarsiin. Erik-Andersin kartanotyylisessä talossa on suuri juhlasali toisessa kerroksessa. Juhlasali maalattiin noin vuonna 1850 tunnetun Taalainmaan Knutesin perheen toimesta. Täällä kuten kaikissa kohteissa oli myös opas, jonka avulla saimme laajempaa tietoa, jota omatoimisesti ei olisi löytänyt. Nyt oppaina olivat talon isäntä sekä maailmanperintökoordinaattori Lena Landström, tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa puheenjohtajamme Riitta Jaakkola oli yhteyksissä matkan valmisteluissa. Jon-Lars on Hälsinglandin suurin maalaistalo, joka rakennettiin kahden veljen toimesta ja jaettiin kahteen identtiseen asuntoon, mutta sisustettiin aivan eri tyylein. Myös Pallars kuuluu Hälsinglandin suurimpiin maalaistaloihin. Sivurakennuksessa on säilynyt omalaatuisia maalauksia, jotka ovat ”Blåmålarin” tekemiä. Hän oli tunnettu, koska käytti kallista sinistä pigmenttiä.

Pallarsin komeaa päärakennusta ihailemassa

Sisätilojen koristemaalauksia ihailemassa Pallarsissa

Ol-Andersiin Alftassa tutustuttiin arkkitehti Mimmi Göllasin johdolla. Hän kertoi värikylläisten seinämaalauksien tarinoita värikkäästi. Tutustuimme pihapiirin muihinkin rakennuksiin. Lounasta söimme Alftan kestikievarissa ja ennen illallista Hotel Orbadenissa ehdimme tutustua Växbo Linin tehdasmyymälään.

Orbadenin illallisen kanssa saimme nauttia kauniista järvimaisemasta. Hotellin aulassa otin kuvan tyynystä, jonka sanoihin voisin yhtyä, ainakin Hälsinglandin suhteen. Olinkin jo toista kertaa helsingeläistaloja ihailemassa.
Teksti ja kuva: Airi Kentala

Mårtesgårdenin sielu Elisabeth Eriksson kertoo museoalueestaan

Neljäntenä päivänä kävimme Edsbyssä tutustumassa Mårtesgårdeniin, jossa oli maalauksia 1700-luvulta. Tässä ulkoilmamuseossa saimme oppaan johdolla ikään kuin kokoavan koosteen asioista, joihin jo kolme päivää olimme tutustuneet. Seinämaalaukset päärakennuksessa olivat ehkä yksi hienoimmista kohteista matkallamme. Myös koko ympäristö eri rakennuksineen ja niiden rakennusdetaljit olivat hyvä kooste kaikesta näkemästämme.

Mårtesgårdenin komeita sisämaalauksia

Sen jälkeen suuntasimme bussilla Taalainmaalle ja Carl Larssonin taloon, Lilla Hyttnäsiin, Sundbornissa. Carl Larsson kuuluu Ruotsin tunnetuimpiin taitelijoihin, joka yhdessä Karin-vaimonsa kanssa loi rakastetun taitelijakodin. Siis jotain niin ruotsalaista myös, mutta toisella tavalla. Kuljimme tarinan siivittämänä taiteilijakodissa kuin kuvakirjan sivuilla. Buffetillallinen syötiin hotellissa Bollnäsissä.

Sundborn, Carl Larssonin kotimuseo Taalainmaalla

Viimeisenä matkapäivänä lähdimme aikaisin liikkeelle kohti Uumajaa, missä saimme viettää vapaata aikaa ennen kuin lautta lähti kohti Vaasaa. Siihenkin päivään saimme nähtävyyden eli Skandinavian toiseksi pisimmän riippusillan, Höga kusten-sillan!

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin Matkakertomus Hälsinglandista ja Taalainmaalta

  1. Päivitysilmoitus: are pistachios keto

Kommentointi on suljettu.